Joonas Korolainen

Tiedätkö, miten raha syntyy?

Raha sellaisenaan on meille niin itsestäänselvä käsite, ettei sitä tule juuri kyseenalaistaneeksi jokapäiväisessä elämässä. Kuitenkin, pienelle kyseenalaistamiselle voisi olla suurta kysyntää nyt, kun tuloerot jatkavat väjäämätöntä kasvuaan ja kansantalous sakkaa. Käsittelemäni epäkohta on toki pyritty tuomaan julkisuuteen jo moneen kertaan tätä kirjottaessani, mutta silti se loistaa poliittisessa keskustelussa poissaolollaan.

Valtaosa tililläsi ja lompakossasi sijaitsevasta rahasta on alun perin pankin myöntämää velkaa. Tämän velan koron pankki perustelee sillä, että lainatessaan rahaa, se ottaa riskin. Tämä olisi hyvä peruste, mikäli lainan myöntäminen olisi oikeasti pankille riski.

Kun pankki myöntää lainan, kirjoitat pankin kanssa lainasopimuksen, joka on sinun tilisi saatava ja pankin velka. Tämän jälkeen pankki kirjaa tilillesi lainaamasi summan rahaa velaksi ja pankille saatavaksi. Näin pankki luo uutta rahaa kaksinkertaisella kirjanpidolla. Kun maksat tämän velan takaisin, se kirjataan pois, ja kyseinen määrä valuuttaa poistuu kierrosta. Tästä kaikesta pankki kuitenkin ottaa korkoa. Eli toisin kuin yhä useat kuvittelevat, pankki ei myönnä lainaa omista varannoistaan, vaan luo sen tyhjästä. Missä on siis pankin riski, ja siten peruste korolle?


Tällainen järjestelmä johtaa tilanteeseen, jossa velkaa on enemmän kuin kierrossa olevaa rahaa. Tällöin ihmisille syntyy kilpailutilanne velan poismaksun suhteen, sillä näin toimiva järjestelmä takaa jonkun heistä joutuvan väistämättä konkurssiin. Nykyinen järjeästelmä takaa myös varallisuuden vähittäisen kasautumisen finanssieliitille korkojen ja ulosottojen muodossa. Suurin tekijä myös ikuisen talouskasvun tarpeelle löytyy samaisesta epäkohdasta. Kiinnostuneille aiheesta lisää löytyy mm. Suomen Talousdemokratia Ry:n sivuilta. Myös euron omilta sivuilta löytyy lyhyt tietoisku aiheesta.

Myös Suomen valtionvelasta suurin osuus on samalla tavoin ulkomaisten ykstyispankkien tyhjästä luomaa rahaa. Näin koronmaksulla pikkuhiljaa siirretään varallisuutta Suomesta kansainvälisille sijoitusmarkkinoille. Tämän epäkohdan tiedosti vielä presidentinvaalien alla myös perussuomalaisten Timo Soini Talousdemokratia Ry:n haastattelussa. Nyttemin ulkoministeri on ollut aiheesta hyvin hiljaa.

Eurosta eroamisesta on viime aikoina ollut paljon puhetta. Oma valuutta tulisi tosin olemaan lähes yhtä ongelmallinen, mikäli rahan luomisen prosesseihin ei puututa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän nykypäivän tietotekniikalla tarvittaisi ollenkaan raha vaihdon välineeksi. Kaupat voitaisiin kirjata suoraankin.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Entä jos kaivan Lapista gramman kultaa. Tällöin olen 30 e rikkaampi, mutta mistä se 30 e syntyi ?

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Olet gramman kultaa rikkaampi.. Tietenkin voit myydä sen gramman 30 €:lla tai voit myydä sen vaikka 33,90 dollarilla. Tai sitten voit myydä sen ottamalla vastaan vaikka hopeaa, terästä, elintarvikkeita tai bensakanisterilla tms.

Sen arvon minkä verran saat rahaa, on joku keskuspankki määritellyt.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Siitä, että kun kaivat sen 30 euron arvoisen gramman kultaa esiin, niin maailman tämänhetkisen kultavarannon arvo alenee (noin) 30 euroa.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Ei kai maailman kultavarannon arvo ole vakio ? Eihän kukaan edes tiedä, paljonka maailmassa on kultaharkkoja.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #7

Ei se vakio olekaan, eikä sitä voi tarkasti laskea, mutta joka tapauksessa jos tuot 30 euron arvosta uutta kultaa markkinoille, niin markkinoilla jo olevan kullan arvo laskee noin 30 euroa. Käytännössä tuo muutos on niin pieni, ettei sitä voi havaita, mutta siitä huolimatta se on vastaus kysymykseesi siitä, että mistä se 30 euroa oikein tulee.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Eli toisin kuin yhä useat kuvittelevat, pankki ei myönnä lainaa omista varannoistaan, vaan luo sen tyhjästä. Missä on siis pankin riski, ja siten peruste korolle?"

Riski on siinä, että pankki joutuu vastaamaan asiakkaan ottaman lainasumman siirrosta jollekin toiselle taholle. Harva ottaa lainaa ihan vain pitääkseen lainasumman omalla tilillään. Yleensä sillä lainalla ostetaan jotain. Usein myyjän tili on jossain toisessa pankissa, jolloin lainan myöntänyt pankki joutuu vastaamaan siitä, että rahat siirtyvät myyjän tilille hänen pankkiinsa. Riskittömästi lainaa pystyisi myöntämään vain pankki, jolla olisi täydellinen monopoli omalla talousalueellaan ja sekin vain sillä ehdolla, että lainasummaa ei saisi nostaa käteisenä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Jos pankki luo velan tyhjästä niin miten se vastaa siitä toisaalle ? Vai onko niin, että pankki välittää velkoja ?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Pankki luo velan tyhjästä, ja kirjaa sen rahana velan ottaneen asiakkaan pankkitilille. Kun velan ottanut asiakas ostaa lainaamallaan summalla jotain (tyypillisesti esimerkiksi asunnon tai auton), niin velan myöntänyt pankki joutuu vastaamaan siitä, että summa siirretään myyjän tilille. Siinä harvinaisessa tapauksessa, että asiakas nostaa velkasumman seteleinä, vastaa pankki luonnollisesti siitä, että sillä on ne setelit, jotka asiakas haluaa nostaa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Nykyinen järjeästelmä takaa myös varallisuuden vähittäisen kasautumisen finanssieliitille korkojen ja ulosottojen muodossa."

Näin ollen kannattaa ostaa pankkien osakkeita. Monet liikepankit ovat pörssiyhtiöitä, eli niiden osakkeita on kenen tahansa saatavilla joka arkipäivä. Helsingin pörssistäkin voi ostaa Nordean, Aktian ja Ålandsbankenin osakkeita. Näin pääsee osaksi tuota finanssieliittiä. Jos omatunto alkaa rahavyöryn takia soimata, niin sen voi aina lahjoittaa kokonaan tai osittain hyväntekeväisyyteen.

Käyttäjän korolainenj kuva
Joonas Korolainen

Eli jos sinulla on jo valmiiksi varaa, voit saada sitä lisää. Epäkohta tuossa mielestäni on juuri siinä, miten tällainen systeemi alentaa entisestään huonosti pärjäävien mahdollisuuksia ja sosiaalista liikkuvuutta, kun yhtä aikaa sekä rahan arvo laskee, että raha keskittyy niille, joilla sitä jo on.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

No ei siihen kovin paljoa varallisuutta tarvita. Halvin pankkiosake Helsingin pörssissä on Nordea, jonka osake näyttää tällä hetkellä maksavan 10,50 eur. Kaupankäyntikuluja tietysti tulee siihen muutaman euron verran riippuen siitä, mitä välittäjää käyttää, mutta noin 15 eurolla pääsee jo mukaan. Kyllä sen verran jokainen pystyy säästämään (ainakin jos eurooppalaisista puhutaan). Vaatimaton alkuhan se toki on, mutta jos pankkien bisnes on riskitöntä ja voitot suuria, niin ajastaan tuosta(kin) vääjäämättä kasvaa mahtava omaisuus.

Käyttäjän korolainenj kuva
Joonas Korolainen Vastaus kommenttiin #15

Eli kaikki nuo rahan luonnin nykytavasta juontuvat ongelmat ratkeavat sillä, kun kaikki nyt vain ostavat pankin osakkeita? Väitteeni lainaamisen täydestä riskittömyydestä oli ehkä väärä, mutta mennäänköhän vain siihen takertumalla hieman pointin ohi? Kiitos kuitenkin tarkennuksesta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #16

Mikä se pointtisi sitten on? Minä en löydä kirjoituksestasi muuta oleellista pointtia kuin, että ongelma olisi se, että varallisuus valuisi rahan tyhjästä luoville liikepankeille.

Käyttäjän korolainenj kuva
Joonas Korolainen Vastaus kommenttiin #17

Ikuisesti kasvava talous rajallisella planeetalla ei mielestäsi ole ajatuksena järjenvastainen? Muun muassa siihenhän johtaa tilanne, jossa velan määrä ylittää olemassa olevan varallisuuden määrän. Eihän tuota korkoa luoda kiertoon kuten tuo itse laina vaan se tulee pankille reaalitaloudesta. Ja sitten valtion on mm. velanotolla kasvatettava talouttaan jatkuvasti, ettei korkojen maksu vie liikaa rahaa taloudesta.

Kävin asian läpi aika lyhyesti ja mutkat oikoen, tarkoituksena lähinnä herättää ihmisten mielenkiintoa tarpeeksi, jotta ehkä eksyisivät vaikka tuonne Talousdemokratian sivuille asti, jossa sekä ongelmat että niiden mahdolliset ratkaisut on esitetty seikkaperäisemmin.

Etkö siis näe tässä ongelmaa? Vai onko kyse vain siitä etten niitä ongelmia tarpeeksi avannut?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #18

Ei ikuinen kasvu välttämättä ole järjenvastainen. En nyt toki väitä sokeasti uskovani ikuiseen talouskasvuun, mutta uskon kyllä, että kaikenlaista (taloutta kasvattavaa) keksitään vielä tulevaisuudessakin. Nykytalous perustuu varmaan 90 prosenttisesti (arvioin reilusti alakanttiin, koska heitin luvun hihasta) asioihin, joita ei tuhat vuotta sitten osattu kuvitellakaan. Ehkäpä seuraavan tuhannen vuoden kuluessa asiat, jotka nykyään ovat "koko maailma" muodostavat vain 10% taloudesta. Kirjaimellisesti ikuinen kasvu tosin ei tietenkään ole mahdollista, mutta kasvu vaikkapa siihen asti, kunnes Aurinko sammuu, voi olla.

Velan määrän kasvuakaan en pidä ongelmana. Jos nyt kävisi niin, että talouskasvu kertakaikkisesti loppuisi, eikä osaa veloista pystyttäisi sen takia maksamaan, niin velkojien ei auttaisi muuta kuin enemmän tai vähemmän kiltisti niellä tappionsa. Tuleehan rahoituslaitoksille luottotappioita nykyäänkin jatkuvasti. Sitä paitsi, eihän talouskasvu tietenkään yhtäkkiä ja yllättäen kuin seinään loppuisi. Kasvu hidastuisi vähitellen, kuten itse asiassa juuri nyt tapahtuukin, ja korkoja säädetään sen mukaan. FEDin korkohan on nyt 0,00-0,25% ja negatiivisestakin korosta on puhuttu.

Mitä valtiontalouteen tulee, niin ei velanotto mikään ehdoton pakko ole. Mikään ei estä valtiota elämästä suu säkkiä myöten ja ajastaan hoitamasta vaikka kaikkia velkojaan pois, ja jatkossa budjetoimasta vain kuluvan vuoden verokertymän verran. Jos nyt ihan villejä fantasioita saa heitellä, niin voisipa valtio tehdä niinkin, että suunnittelisi ylijäämäisen budjetin, josta voisi sitten laittaa rahaa säästöön, ja käyttää niitä säästöjä tarvittaessa, jos jonakin verovuonna verokertymä ei ylläkään budjetoituun määrään.

Käyttäjän korolainenj kuva
Joonas Korolainen Vastaus kommenttiin #19

Mutta eikö talouskasvu käytännössä vaadi myös resursseja, jotka ovat kuitenkin rajalliset. Ehkä erittäin tehokkaalla kierrätysjärjestelmällä ei, mutta siihen suuntaan ei nykyinen talousjärjestelmä ainakaan kannusta yrityksiä, päinvastoin.

Miksi valtio ylipäätään lainaa kansainvälisiltä sijoituspankeilta, kun se voisi keskuspankkivetoisesti luoda rahaa vaikka korottomana? Niin muunkin syyn vuoksi kuin että EU kieltää kansalliset keskuspankit. Tällainen systeemi voisi poistaa riippuvuuden jatkuvasta talouskasvusta, muttei tietenkään estäisi mahdollista talouden kasvamista.

Mielestäni rahan luonnin valta tulisi olla demokraattisesti valituilla päättäjillä yksityissektorin sijaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #20

Vaatiihan se jonkin verran rajallisiakin resursseja, mutta niiden sovelluksia voi hyvinkin olla riittävästi luomaan "rajaton" kasvu Aurinkokunnan elinajaksi. Saattaahan olla myös resursseja, joiden olemassaolosta emme vielä tiedä mitään. Eihän esimerkiksi tuhat vuotta sitten tiedetty öljystä tai uraanista yhtään mitään. Aurinkoenergian taloudellisesti kannattava käyttö tai fuusiovoimala ovat esimerkkejä asioista, joita kuvitellaan jo nyt. Vastaavia voi tuhannen vuoden päästä olla muitakin. Se, miten nykyään kannustetaan tai ollaan kannustamatta kierrätykseen on oma mielenkiintoinen aiheensa, mutta se ei liity rahajärjestelmään.

Luulisin, että valtiot lainaavat sijoituspankeilta siksi, että on katsottu, että rahan luonnin ja valtioiden on syytä olla erillään. Varmaan vähän samaan tyyliin kuin vallan kolmijako-oppi, jonka mukaan lainsäädäntö-, tuomio- ja toimeenpanovalta on syytä erottaa, jotta väärinkäytön mahdollisuudet vähenevät. Pelkään, että jos valtio itse loisi ja kuluttaisi rahansa, niin se johtaisi ennen pitkää väärinkäytöksiin ja rahan arvon tuhoutumiseen.

Enkä muuten ymmärrä, miten talousdemokraattinen rahan luonti poistaisi riippuvuuden jatkuvasta talouskasvusta. Talouskasvuhan perustuu viime kädessä juuri reaalitalouteen eikä pelkästään rahaa painamalla voi luoda talouskasvua. Ei ihmisiä viime kädessä kiinnosta, paljonko heillä on tilillään rahaa, vaan se, mitä sillä rahalla kaupasta saa. Jos yhä useampi ihminen haluaa (tai yhä useampi poliitikko lupaa äänestäjilleen) kaupasta yhä enemmän ja yhä parempaa, niin talouden on pakko kasvaa riippumatta siitä miten raha luodaan.

Käyttäjän korolainenj kuva
Joonas Korolainen Vastaus kommenttiin #21

Hyviä pointteja. Ensimmäistä komppaan ainakin siinä mielessä, että teknologian kehitys on tosiaan todella nopeaa ja sen vauhti vielä kiihtyy jatkuvasti. Tämä tuo osaltaan lohtua ikäviin näkymiin maailman ympäristön tilasta. Tuo tila on kuitenkin huononemassa hälyttävää vauhtia, ja tiedeyhteisö alkaa ymmärtääkseni olla aika yksimielinen siitä, että elämme dinosaurusten joukkotuhon jälkeen suurimman lajien massasukupuuton ensihetkiä. Ja vaikka pitäisi ajatella talousrealistisesti, ei taloudella voi olla pohjaa ilman sitä elinympäristöä, jonka sisällä se toimii ja johon sen ainakin periaatteessa pitäisi perustua.

Seuraavassakin kappaleessasi on perää. En taas toisaalta näe, miksi olisi parempi myöskään antaa valuutan pikkuhiljaa valua kansainvälisille sijoitusmarkkinoille. Keskuspankkivetoinen raha, vaikka riskialtis ihmisen vallanhalulle ja ahneudelle onkin, voisi edes lievästi todennäköisemmin jäädä valtion sisäiseen kiertoon. Lisäksi luodun rahan mahdollinen korottomuus olisi vahvuus. Mutta voisihan tähänkin tosin löytää jonkin kolmannen vaihtoehdon?

Viimeisintä kohtaa Talousdemokratia Ry perustelee näin:

"Rahajärjestelmä näyttää velvoittavan ikuiseen talouskasvuun nykyisen koronkiskontakäytännön ja rahan velkaluonteen takia. Aina kun velkoja maksetaan pois, niin samalla vastaava määrä rahaa poistuu taloudesta, koska lähes kaikki liikkeellä oleva raha on velkaa, joka on maksettava pankkiireille takaisin. Tämän takia velkaa on otettava jatkuvasti lisää, jotta rahaa ei poistuisi taloudesta liikaa. Velkaa otettaessa myös talous kasvaa. Jos talous ei kasvaisi, valtiot menisivät konkurssiin jatkuvasti kasvavan velkataakan vuoksi ja vähenevän rahan kokonaismäärän vuoksi. Koska korkoja vastaavaa summaa ei luoda rahatalouteen lainoja myönnettäessä, talouden on jatkuvasti kasvettava, jotta valtioiden korkokulut pysyisivät edes jotenkin hallinnassa ja jotta korkojen maksu ei poistaisi liikaa rahaa taloudesta. Tästä syystä nykyinen rahajärjestelmä aiheuttaa rakenteellisen kannustimen ikuiseen talouskasvuun. Tämä on ekologisesti kestämätön lähtökohta taloudelliselle toiminnalle rajallisella planeetalla."

Kovasti kiinnostaisi myös paikallistalouksien ja -valuuttojen mahdollisuudet. Ne voisivat osoittautua tehokkaiksi lähituotannon tehostuessa ekologian kannalta, sekä vähentää globaalien taloustilanteiden vaikutuksia ihmisten elintasoon. Samoin työttömyyden ongelmat voisivat lieventyä. Nykyaikainen talous tuntuu välillä unohtavan tarkoituksensa ihmisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toimivuuden lisääjänä, ja muuttuu monien suissa pelkäksi itseisarvoksi.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #22

Tunnustan kyllä tuon perusongelman, mutta olen siis talousdemokraattien kanssa eri mieltä keinoista. Rahajärjestelmän uudistus on mielestäni turhan monimutkainen ja vaikeasti toteutettava keino estämään valuutan valumisen kansainvälisille sijoitusmarkkinoille. Kuten todettu, ratkaisuni tuohon ongelmaan niin yksityisille ihmisille kuin Suomen valtiollekin on ryhtyä osaksi niitä kansainvälisiä sijoitusmarkkinoita, joille valuutta valuu.

Suomen valtio voisi nykyiselläkin rahajärjestelmällä ihan hyvin muutaman kymmenen vuoden kärsivällisellä projektilla ryhtyä rahan lainaajasta lainojen myöntäjäksi. Jonkun aikaa velkojen maksua ja vyön kiristelyä ja sitten myöntämään lainoja muille valtioille, niin korkojen rahavirrat kääntyisivät päinvastaiseen suuntaan.

Väite siitä, että talouden on kasvettava, jotta valtioiden korkokulut pysyisivät edes jotenkin hallinnassa ei pidä paikkaansa. Valtiot voisivat hallita korkokulujaan myös vähentämällä velanottoa. Ei se ole rahajärjestelmä, joka ikuisen kasvun vaatimuksen aiheuttaa, vaan se, että valtiot pyrkivät koko ajan laajentamaan toimintaansa.

Paikallisvaluutat olisivat erinomainen idea. Niitä voisi olla erilaisia ja niiden keskenäisen kilpailun tuloksena löytyisi aina vain parempia ja parempia rahajärjestelmiä. Tärkein idea olisi se, että olipa rahajärjestelmä millainen tahansa, se ei saisi olla yhden ainoan tahon kontrolloitavissa, kuten esimerkiksi talousdemokraattinen järjestelmä olisi.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Näiden rahanluontiongelmien takia Islannin hallitus alkoi keväällä tutkia ehdotusta kokonaan uudeksi järjestelmäksi, jossa rahanluontioikeus palaisi keskuspankille ja liikepankit toimisivat rahan eräänlaisena jakeluportaana. Valitettavasti ei silmiini ole osunut tämän "Sovereign Money proposal" hankkeen nykytilanteesta mitään.

Tulee vain mieleen, että jos rahanluonti olisi poliitikkojen vallassa, mitä siitä sitten seuraisi. Tai yhtä riskaabelia on antaa EKP:n Draghin kaltaisten seikkailijoiden vapaasti mällätä Quantitative Easing hurmoksessa.

Käyttäjän korolainenj kuva
Joonas Korolainen

Islannin kuplan puhkeamisen jälkeiset tapahtumat ovatkin olleet hyvin vähän mediassa esillä. Siellähän kuitenkin työttömyys taitaa pyöriä 2 % hujakoilla ja menee muutenkin aika mallikkaasti. Ei toki voi täysin suoraan Suomeen verrata, mutta ainahan sitä johonkin pitää kuitenkin.

Varmasti keskuspankkilähtöisessä rahassa on samanlaisia korruptioreikiä kuin yksityisessäkin. Tosin silloin korruptioon menevä raha jäisi ehkä hieman todennäköisemmin Suomen sisäiseen kiertoon. Onko se sitten paljon parempi, mene ja tiedä.

Villinä korttina, mitenkähän esimerkiksi Bitcoin voisi toimia valtiollisena valuuttana? Siinä korruption mahdollisuutta ei yksinkertaisesti ole. Tosin sitoisiko se liikaa talouspolitiikan käsiä, kun rahan määrään ei voisi vaikuttaa? Kaupan vapautta jouduttaisiin varmaankin rajoittamaan uudestaan, jotta saataisiin edes jotain työkaluja? Maallikkona en kovin laajanäköisesti osaa näitä ennustaa.

Toimituksen poiminnat